Skip to main content

Hyytelösammaleläin Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKVirheellinen NIMI-arvoHyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)Pectinatella MagnificaUimarannan outo möllykkä paljastui sammaleläimeksi – Lempäälän löytö ensimmäinen Vuoksen vesistön ulkopuolellaLimaiset hyytelöeläimet leviävät vauhdilla Suomen järvissä – ely-keskuksen mukaan ne pitäisi nostaa kuivalle maalle kuolemaanHavainnot hyytelösammaleläimistä Pirkanmaalla ovat lisääntyneet (Pirkanmaa)Laji.fi: Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)ITIS: Pectinatella magnifica

Sammaleläimet


Commons-logo.svgHyytelösammaleläin CommonsissajärvisammaleläimiinsammaleläinlajieliöidenmetrinhalkaisijaltaangelatiininkasviplanktonillavedestäsilmikoimallaPohjois-AmerikassaEuroopassaVuoksen vesistönIisalmestaJoensuustaVuoksen vesistönLempäälässälaivojenvieraslajivesistöilleELY-keskusTalveksikeväällä












Hyytelösammaleläin




Wikipediasta

(Ohjattu sivulta Pectinatella magnifica)





Siirry navigaatioon
Siirry hakuun

























Hyytelösammaleläin

Hyytelösammaleläin vedestä nostettuna
Hyytelösammaleläin vedestä nostettuna
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Sammaleläimet Bryozoa
Luokka:
Järvisammaleläimet Phylactolaemata
Lahko:
Plumatellida
Heimo:
Lophopodidae
Suku:
Pectinatella
Laji:
magnifica
Kaksiosainen nimi

Pectinatella magnifica
(Leidy, 1851)


Katso myös

 Commons-logo.svg Hyytelösammaleläin Commonsissa



Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Hyytelösammaleläin[1] (Pectinatella magnifica) on järvisammaleläimiin kuuluva sammaleläinlaji. Se on eliöiden muodostama yhdyskunta, jollainen voi kasvaa joskus jopa puolen metrin kokoiseksi halkaisijaltaan.


Ne muodostavat läpikuultavan massan, jonka ulkopinnalla on tähtimäisiä kukkia. Eliön tiheys on samanlainen kuin gelatiinin, ja sen voi hajottaa helposti pienempiin osiin.[2] Sammaleläin elää kasviplanktonilla, jota se siivilöi vedestä.[3] Eläimet lisääntyvät silmikoimalla, ja yhdyskunnan kasvaessa suureksi se voi jakaantua.[3]


Hyytelösammaleläintä tavataan enimmäkseen Pohjois-Amerikassa ja jonkin verran Euroopassa. Se kiinnittyy usein johonkin alustaan, mutta voi myös ajelehtia irrallaan.


Suomi on hyytelösammaleläimen pohjoisimpia esiintymisalueita.[3] Suomessa hyytelösammaleläintä on tavattu 2000-luvun alkusta alkaen, ensin Saimaan kanavasta ja sitten Vuoksen vesistön varrelta Iisalmesta ja Joensuusta saakka[4]. Kesällä 2017 sitä tavattiin ensimmäisen kerran Vuoksen vesistön ulkopuolella, Lempäälässä Lempoisten uimarannalta.[3] Vuosina 2018 ja 2019 sitä löytyi myös Pirkanmaan Pyhäjärven eteläosista[5].


Suomeen se on kulkeutunut todennäköisesti laivojen painolastiveden mukana Keski-Euroopasta.[3] Se voi levitä myös vesilintujen ja kalojen välityksellä[6].


Vaikka hyytelösammaleläin on Suomessa vieraslaji, ei siitä toistaiseksi tiedetä olevan haittaa muille eliöille tai vesistöille.[3] Hyytelösammaleläin saattaa kuitenkin olla vahingoksi viljellyille ja villinä eläville lohikalojen kannoille levittämällä munuaissairautta aiheuttavaa loiseläintä Tetracapsuloides bryosalmonae[6].


Pirkanmaan ELY-keskus neuvoo estämään hyytelösammaleläinten lisääntymistä keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat pois vedestä ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymissoluja. Havaitut eläimet tulisi nostaa kuivalle maalle ja kompostoida tai haudata maahan. Sammaleläinten esiintymistä voi yrittää vähentää myös poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten vesikasveja ja oksia. Lisäksi kalastusvälineiden puhdistukseen toivotaan huolellisuutta. [5]


Hyytelösammaleläin vaatii elääkseen vähintään 15-asteista vettä.[3] Ilmaston lämpeneminen on nostanut Suomen järvien keskilämpötilaa useilla asteilla.[4]


Talveksi se jättää jälkeensä statoplasteiksi kutsuttuja talvehtimisvaiheita, joista se taas keväällä aloittaa kasvamisen.[3] Keväällä statoplastista kehittyy toukka[4]. Aikuistuessaan toukat kiinnittyvät johonkin alustaan, kuten vesikasviin tai risuun, ja muodostavat yhdyskunnan.[4] Yhdestä yksilöstä voi muodostua useita statoplasteja, ja jokaisesta statoplastista voi syntyä uusi yhdyskunta[4].




Hyytelösammaleläimen statoplasti



Lähteet |



  1. Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) Vieraslajit.fi. Viitattu 30.7.2019.


  2. Michiel Van Der Waaij: Pectinatella Magnifica 19.10.2011. Bryozoans.nl - Zoetwater Bryozoen (mosdiertjes) in Nederland. Viitattu 31.8.2016. (englanniksi)


  3. abcdefgh Uimarannan outo möllykkä paljastui sammaleläimeksi – Lempäälän löytö ensimmäinen Vuoksen vesistön ulkopuolella Yle, 2017


  4. abcde Limaiset hyytelöeläimet leviävät vauhdilla Suomen järvissä – ely-keskuksen mukaan ne pitäisi nostaa kuivalle maalle kuolemaan Helsingin Sanomat. 7.9.2019. Viitattu 7.9.2019.


  5. ab Havainnot hyytelösammaleläimistä Pirkanmaalla ovat lisääntyneet (Pirkanmaa) ely-keskus.fi.


  6. ab https://www.reabic.net/journals/mbi/2018/1/MBI_2018_Vuorio_etal.pdf



Aiheesta muualla |


  • Laji.fi: Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)


  • ITIS: Pectinatella magnifica (englanniksi)


Commons


Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyytelösammaleläin.



Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Pectinatella magnifica









Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyytelösammaleläin&oldid=18395268”













Navigointivalikko



























(RLQ=window.RLQ||[]).push(function()mw.config.set("wgPageParseReport":"limitreport":"cputime":"0.276","walltime":"0.397","ppvisitednodes":"value":2677,"limit":1000000,"ppgeneratednodes":"value":0,"limit":1500000,"postexpandincludesize":"value":23521,"limit":2097152,"templateargumentsize":"value":8648,"limit":2097152,"expansiondepth":"value":15,"limit":40,"expensivefunctioncount":"value":0,"limit":500,"unstrip-depth":"value":0,"limit":20,"unstrip-size":"value":5130,"limit":5000000,"entityaccesscount":"value":1,"limit":400,"timingprofile":["100.00% 369.319 1 -total"," 70.03% 258.643 1 Malline:Taksonomia/eläimet"," 67.96% 250.974 1 Malline:Tietolaatikko"," 20.12% 74.313 1 Malline:Viitteet"," 16.63% 61.405 4 Malline:Verkkoviite"," 13.62% 50.286 8 Malline:Tietolaatikko/tietorivi"," 13.45% 49.672 1 Malline:Tietolaatikko/kuva"," 13.27% 49.006 1 Malline:Tietolaatikko/testit/nimi"," 11.07% 40.893 1 Malline:Wikidata-fr"," 6.60% 24.383 1 Malline:Tietolaatikko/testit/uhanalaisuus"],"scribunto":"limitreport-timeusage":"value":"0.082","limit":"10.000","limitreport-memusage":"value":2799722,"limit":52428800,"cachereport":"origin":"mw1329","timestamp":"20191117091922","ttl":2592000,"transientcontent":false););"@context":"https://schema.org","@type":"Article","name":"Hyytelu00f6sammalelu00e4in","url":"https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in","sameAs":"http://www.wikidata.org/entity/Q144410","mainEntity":"http://www.wikidata.org/entity/Q144410","author":"@type":"Organization","name":"Contributors to Wikimedia projects","publisher":"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":"@type":"ImageObject","url":"https://www.wikimedia.org/static/images/wmf-hor-googpub.png","datePublished":"2016-08-31T19:41:12Z","dateModified":"2019-09-07T12:08:30Z","image":"https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c5/Pectinatella_magnifica_8568.jpg","headline":"sammalelu00e4inlaji"(RLQ=window.RLQ||[]).push(function()mw.config.set("wgBackendResponseTime":123,"wgHostname":"mw1253"););

Popular posts from this blog

Tamil (spriik) Luke uk diar | Nawigatjuun

Align equal signs while including text over equalitiesAMS align: left aligned text/math plus multicolumn alignmentMultiple alignmentsAligning equations in multiple placesNumbering and aligning an equation with multiple columnsHow to align one equation with another multline equationUsing \ in environments inside the begintabularxNumber equations and preserving alignment of equal signsHow can I align equations to the left and to the right?Double equation alignment problem within align enviromentAligned within align: Why are they right-aligned?

Where does the image of a data connector as a sharp metal spike originate from?Where does the concept of infected people turning into zombies only after death originate from?Where does the motif of a reanimated human head originate?Where did the notion that Dragons could speak originate?Where does the archetypal image of the 'Grey' alien come from?Where did the suffix '-Man' originate?Where does the notion of being injured or killed by an illusion originate?Where did the term “sophont” originate?Where does the trope of magic spells being driven by advanced technology originate from?Where did the term “the living impaired” originate?